Puhuria pohjoisen Meri-Lapin matkailulle

Meri-Lapin Matkailuyhdistys ry toimi vuoden 2011 loppuun asti Meri-Lapin alueen matkailuelinkeinon alueorganisaationa ja matkailun kehittäjänä edistämällä Meri-Lapin matkailualueella toimivien yritysten yhteistoimintaa ja tuomalla lisäarvoa yritysten ja alueen markkinointiin. SDT – Palvelumuotoilun työkalupakki -hankkeeseen valittiin vuoden 2011 alussa kattava joukko alueen kärkiyrityksiä, jotka sitoutuivat hankkeen työpajatyöskentelyyn. Meri-Lapin alueeen muodostaa viisi kuntaa: Kemi, TornioHaparanda, Simo, Tervola sekä Keminmaa.

Kemi-Tornio -alueen läpi kulkee vuosittain miljoonia matkailijoita. Erityisesti ihmisten loma-ajat ovat vilkasta läpikulku-/ohikulkuliikenteen aikaa. Läpikulkuliikenne alueen läpi suuntaantuu pääasiasiassa Lapin tuntureille tai Tornio-Haaparanta rajan kautta ensin ostoksille Haaparannalle ja siitä kautta muualle Ruotsiin.

Meri-Lapin Matkailuyhdistys ry toimi vuoden 2011 loppuun asti Meri-Lapin alueen matkailuelinkeinon alueorganisaationa ja matkailun kehittäjänä edistämällä Meri-Lapin matkailualueella toimivien yritysten yhteistoimintaa ja tuomalla lisäarvoa yritysten ja alueen markkinointiin. SDT – Palvelumuotoilun työkalupakki -hankkeeseen valittiin vuoden 2011 alussa kattava joukko alueen kärkiyrityksiä, jotka sitoutuivat hankkeen työpajatyöskentelyyn. Meri-Lapin alueeen muodostaa viisi kuntaa: Kemi, TornioHaparanda, Simo, Tervola sekä Keminmaa. Kemi-Tornio -alueen läpi kulkee vuosittain miljoonia matkailijoita. Erityisesti ihmisten loma-ajat ovat vilkasta läpikulku-/ohikulkuliikenteen aikaa. Läpikulkuliikenne alueen läpi suuntaantuu pääasiasiassa Lapin tuntureille tai Tornio-Haaparanta rajan kautta ensin ostoksille Haaparannalle ja siitä kautta muualle Ruotsiin.

Ensimmäisessä työpajassa määriteltiin hankkeen tavoitteet, joihin mukana ollut yrittäjien ryhmä sitoutui. Prosessin edistymistä vaikeutti se, että Meri-Lapin Matkailuyhdistyksen vastaava henkilö vaihtui heti yritysprosessin alettua. Uuden vetäjän etsiminen ja orientoituminen vei aikaa, joten prosessi kohtasi huomattavia vaikeuksia vastuuhenkilöiden puuttumisen vuoksi. Useamman yrityksen yritysryhmän verkostomaisia palveluita suunnitellessa on ensiarvoisen tärkeää alueellinen vetäjä, ydinhenkilö, joka koordinoi yritysverkostoa läheltä sen syvällisesti tuntien.

Työskentely Meri-Lapissa aloitettiin ensimmäisen kokoonpanon määrittelemillä tavoitteilla ja kohderyhmällä. Tätä tavoiteasentaa tarkennettiin ensimmäisessä työpajassa. Tavoitteena oli ymmärtää paremmin hiihtolomien ajan matkalaisten toimintaa Meri-Lapin alueella: keitä nämä matkalaiset ovat, mistä he ovat tulossa ja mihin menossa, millaisella sosiaalisella kokoonpanolla ollaan liikenteessä, mitä tavoitteita matkalla on, mitä halutaan kokea, mitä matkalta tai kohteelta/kohteilta ollaan etsimässä tms?

Ymmärryksen lisäämiseksi läpikulkuliikenteestä tehtiin haastattelemalla hiihtomatkailijoita, joka oli saavutettavissa asiakashavainnointeja varten mm. Rajalla-kauppakeskuksessa, Ikeassa, ABC-liikennehuoltamolla. Tämän lisäksi tehtiin alueen läpi matkaavien hiihtolomalaisten haastatteluja puhelimitse sekä aktivoitiin keskustelua internetin keskustelupalstoilla sekä lappi.fi –sivustolta.

Tutkimusten jälkeen prosessiin tuli mukaan matkailualueen uusi ydinhenkilö. Tällöin tarkennettiin keskusteluin työskentelyn tavoitteita myös uudestaan laajemmalla toimijajoukolla. Läpikulkuliikenteen lisäksi kiinnostuksen kohteeksi nousi liike- ja kannustematkailu Meri-Lapissa. Ymmärryksen lisäämiseksi kohderyhmästä päätettiin tehdä lisää tutkimuksia. Asiakasymmärryksen hankkimismenetelmänä käytettiin kyselyä, joka tehtiin 50 suurimman paikallisen yrityksen matkasihteereille, matkatoimistojen vastaaville, ohjelmapalveluyrittäjille jne. Meri-Lapissa sekä Rovaniemellä. Rovaniemen toimijat otettiin mukaan haastatteluihin koska liike- ja kannustematkailuun Meri-Lapissa liittyy usein vierailu Napapiirillä Rovaniemellä ja mm. Joulupukin tapaaminen. Tavoitteena näissä haastatteluissa oli selvittää palkinto- ja kannustematkailuun liittyvää toimintakenttää ja tarpeita.

Saatu ja tiivistetty asiakasymmärrys esiteltiin Meri-Lapin toisessa työpajassa osallistujille. Tietoa oli sekä läpikulkuliikenteestä että liikematkailusta. Osallistujat olivat kiinnostuneempia liikematkailijoista joten tämä kohderyhmä otettiin työskentelyn pohjaksi. Kaikissa SDT –Palvelumuotoilun työkalupakki –hankkeen yritysryhmissä oli selvää että prosessia viedään eteenpäin yritys- ja nimenomaan yritysverkosto-lähtöisesti. Vain ne ideat ja konseptit mihin yritykset voivat sitoutua voivat päätyä yrityksien tuottamina ensin asiakastestauksiin ja myöhemmin kaikille tarjolla olevina palveluina markkinoille.

Työpajassa kehitettiin useita ideoita uusista matkailupalveluista. Näistä ideoista valittiin kaksi jatkokehitykseen ja nämä palvelut kuvattiin työpajan lopuksi konseptikuvauksiksi ryhmissä ja ne esiteltiin työpajan lopuksi.

Meri-Lapissa työskentelyn tuloksena oli uutta ja tarkennettua ymmärrystä sekä alueen läpikulkuliikenteestä sekä alueelle suuntautuvasta liikematkailusta. Asiakastarpeisiin perustuen suunniteltiin tarpeisiin vastaavia palvelukonsepteja, jotka on kuvattu ja dokumentoitu.

Palvelukonsepteille ei työpajoissa löytynyt kuitenkaan omistajuutta osallistuvista yrityksistä tai matkailuorganisaatiosta. Työpajan jälkeen suunniteltuja konsepteja ei ole siis tuotteistettu ja viety markkinoille asiakkaiden testattavaksi.